maanantai 16. maaliskuuta 2015

Motivaatiota etsimässä ilman kaikesta luopumista

Sekavaa selitystä tiedossa. Oletan että perässä pysyminen vaatii jonkin sortin ADHD:ta, vai eikö?

Monen laihduttajan isoimpia ongelmia ovat motivaatio, itsetunnon puute ja asenne. Tämä päti pitkään myös minuun. Eilen heräsin todellisuuteen että hei.. Minä taidan oikeasti olla löytänyt sen jonkun. Ystäväni kommentti, joka tämän heräämisen aiheutti, taisi mennä suurinpiirtein näin "Sun kanssa on kiva treenata koska sulla on asenne kohdillaan!" Siinä se "key word" on, ASENNE. Kulkee mielestäni käsikädessä motivaation ja itsetunnonkin kanssa. Jos sinulla ei ole motivaatiota tarpeeksi, ei asenteesikaan yleensä ole kohdillaan. Oletko löytänyt oman motivaatiosi ? Minä olen, mutta vuoden se otti!

Tätä projektia on nyt kestänyt aavistuksen yli vuoden ja motivaation asteet ovat vaihdelleet. Alussa en todellakaan edes uskonut pystyväni tähän mitä olen jo nyt saavuttanut. Motivaatiota oli mutta ei aivan tarpeeksi. Yritin lusmuta joka toisessa asiassa. Itsetunto kuitenkin lisääntyi onnistumisien kautta.. Motivaatio lisääntyi itsetunnon kasvaessa. Totesin monesti että  "HEI! Mä onnistuin tossa.. Niin miksi en onnistuisi myös tossa!"

Hain motivaatiota mm. ihmisten epäuskoisuudesta. Kun joku epäili etten pystyisi johonkin, otin siitä voimaa näyttääkseni sanojalle että minustahan prkl on siihen! Tämä ei ole mielestäni oikea tapa hakea motivaatiota vaikka ajoittain teen sitä kyllä edelleen.

Opin tärkeän läksyn: Paras motivaatio ja syy muuttaa elämäntapoja on SINÄ ITSE. Oman hyvinvoinnin pitäisi olla iso motivaattori. Ja hei kyllä.. Ei ole kauaakaan kun vielä vannotin että "Terveyteni ei ole minulle niin tärkeä että se motivoisi tarpeeksi.." Jos ajattelet nyt samoin niin ainoa mitä voin todeta on että TEE NYT HYVÄ IHMINEN ITELLES JOTAI! Välillä pitää hakea asioihin näkykulmaa vähän jopa itsekkyyden kautta. Itseään pitää rakastaa, että voi muuttua. Kun rakastat itseäsi, oma terveytesi on sinulle tärkeää.

Asenteesta vielä sen verran että minä vedän kiukulla. Kesken ei jätetä ja enää ei lusmuilla. Kun mennään salille tai jumppaan, siellä tehdään tosissaan että joskus näkyy tuloksiakin. Se on minun asenteeni!

Anna itsellesi armoa


Toinen avainasia tässä hommassa on ollut itselle armon antaminen. Lipsahduksia tapahtuu kaikille. Kaadut omiin jalkoihisi, mutta anna itsellesi anteeksi ja nouse takaisin ylös. Opin ettei kannata jäädä vellomaan siihen itseinhoon kun "Taas mokasin." Anna armoa. Älä lopeta kaikkea hyvää ja kivaa, koska sitten et ainakaan tule onnistumaan. Pitää pyrkiä nauttimaan elämästä myös laihduttaessa!

Minä en esimerkiksi luopunut perheellemme tavanomaisesta pizzaperjantaista vaan vaihdoin rasvaiset karvakäsikäntyt Kotipizzan tuotoksiin. Kotipizzasta saa aina pizzan runsaskuituisella pohjalla ja puolella juustolla ja mikä parasta, nettisivuilta näkee kalorit. Esimerkiksi Alla Pollo runsaskuituisena ja puolikkaalla juustolla 760kcal! Ei paha hei kun miettii että jossain perus karvakäsikäntyssä on varmasti yli 2000kcal! Parempi vaihtoehto tällekin, on se että syö ko. pizzan puoliksi isännän tai emännän kanssa. Näin tuli meinaan tehtyä itsekin moneen kertaan koska minä olen pieniruokainen.

Kaikesta löytyy aina se kevyempi versio jos vaan viitsii nähdä vaivaa.

Korvikkeita sokeri-/rasvapommeille


Suklaa - se ihana pahe


Minä korvasin tämän Atkins merkkisillä patukoilla. Ne ovat eniten lähellä oikeaa suklaanmakua kun esimerkiksi proteiinipatukat ovat teollisemman makuisia. Minun lempparini oli suklaa crisp joka oli aivan kuin maitosuklaata keksimuruilla. NAMS. Ne ovat kalliinpia kuin suklaapatukat mutta kaloreita on huomattavasti vähemmän. Näitä löytyy siis ainakin Prismasta ja muistaakseni Cittaristakin. Joistain pienemmistäkin kaupoista on löytynyt. Löytyvät yleensä laihdutusvalmisteiden luota tai pikkukaupoissa protskujen läheltä.

Minun lempparini oli tämä:

Muuhun makean nälkään


Nellie Dellies - sokerittomat namit. Eivät tietenkään ole sama asia kuin oikea tavara mutta ajaa asiansa. Shokeeraavan hyviä silti.

Rusinat ja muut kuivatut hedelmät

Hedelmät

Ja minulle lemppariksi muodostunut smoothie. Sinne voi laittaa mitä hetelmää haluaa ja halutessaan rahkaa tai muuta proteiinin lähdettäkin.

Banaaniletut: Banaani, 2 kananmunaa ja oman maun mukaan steviaa, blenderin kautta pannulle ja ääntä kohden.

Suolaiseen nälkään


Kevyt popcornit - on niissäkin kaloreita mutta ei niin paljoa kun voipoppareissa

Pähkinät - kaloreita tulloo mutta hyviä rasvoja! Halvimmat pähkinät ovat tähän asti olleet Prisman "irttari" osastolla. Toisiksi halvempana hyvänä kakkosena tulee Lidl ja Lidlin pähkinät on oikein hyviäkin!

Beef Jerky - kuivaliha. Yhdessä vaiheessa en muuta olisi syönytkään. Aivan paras korvike suolaisille naposteltaville. Namnamnam. Kallista mutta ai niin hyvää.



Kaikesta ei siis tarvitse luopua, vaan voi etsiä vaihtoehtoja.. Minun perimmäinen tarkoitukseni tässä projektissa on ollut muuttaa elämäntapoja eikä vain dieetata tai laihduttaa. Opetella itseni ulos pahoista tavoista ja opetella tilalle uusia parempia tapoja. Kaiken kieltäminen ja loputon "lakkoileminen" ei ole elämäntapojen muuttamista vaan itsensä kidutusta. Etsitään se kultainen keskitie vaikka väkisin. Ja mitä sitten vaikka joskus tulisikin syötyä niitä "oikeita herkkuja". VÄLILLÄ PITÄÄKIN! Morkkis tulee, morkkis menee. Minä jatkan pää pystyssä eteenpäin..

Flashback from the past


Ensimmäisen 4kk olin täysin ilman karkkia, pullaa, jäätelöä, sipsiä.. Ommmmnomnom *kuolaa* Pieniä lipsahduksia lukuunottamatta tietenkin (Niitä on kyllä yhdellä kädellä laskettava määrä). Muistan kun olin maaliskuussa 2014 (Kuukausi lakkoa takana) messuilla ja nappasin joltain ständiltä karkin ja kuin "jonkin voiman ajamana", söin sen. Nielaistaessa tajusin mitä tein ja menin melkein paniikkiin. Paniikkiin?! Soitin T:lle ja kerroin mitä KAMALAA olin mennyt tekemään. Taisin saada takaisin naurua ja toppuuttelua ettei se nyt niin katastrofi ollut. Eli vakavasti tämä on otettu alusta asti mutta joitain tapoja on vieläkin karsimatta jotka tulevat aivan luonnostaan "entisestä elämästä".

Muistan tarkkaan myös hetken kun olin kipeänä (en kyllä muista mikä pöpö vaivasi) ja uskottelin itselleni että kipeänä saa syödä jäätelöä kun kurkkukin on kipeä. Tämä oli siis myös herkkulakon aikana. Sain uskoteltua saman asian T:lle ja söin jäätelöni tuntematta yhtään omantunnon tuskia. Muistan kuinka taivaallisen makuista se oli jo yli kuukauden lakon jälkeen. Muistan kuinka taivaalliselta kaikki maistui 4kk lakon jälkeen ja toisaalta miten ällömakeaa kaikki sokeriherkut olikaan.

Pääsin tällä tempauksellani irti sokerikoukusta. Se on pahin koukku missä olen koskaan ollut. Sitä ei nikotiinikoukutkaan voita. Sokeria on myös kaikkialla emmekä me sitä edes tajua.. Kielletään sokeri, ma sanon. Kielletään sekin kun kaikki muukin kielletään. Siinä olisi sentään jotain terveyshyötyjäkin kansalle! Hahhaa..



..oiskohan tää tältä erää tässä? Minä suuntaan tänään taas rullahierontaan, siitä voinkin kirjoitella huomenna lissää. Toivottavasti tämä auringonpaiste jatkuu..


Love,
Me


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti