tiistai 30. kesäkuuta 2015

Onnistumisia ja kunnon kohotusta

Onnistumisilla ruokitaan jaksamista ja motivaatiota!


Ensimmäisenä perjantain porrastreenit, koska en luovuttanut. Raahasimme ystäväni kanssa persuksemme Sveitsin portaisiin ja tavoite oli lähtöjäänkin 10x alas ja ylös, mutta tehdessä usko meinasi loppua. Jo viiden nousun jälkeen olin valmis jättämään kesken, ja taas seitsemän kohdalla, mutta kahdeksan kohdalla löytyi suomalainen sisu ja paahdin loppuun asti. Ystävästäni oli suuri apu, koska hän ei antanut minun luovuttaa vaikka ääneen siihen lupaa anoinkin. Portaita ei tuolla ole kuin 150, mutta kohtuullisen hyvä nousu niissäkin on.

Treenillä oli tarkoitus saada sykkeitä korkeelle, testata maximia, mutta eihän siitä tullut mitään. En saanut sykkeitä nousemaan kun hädin tuskin 150bpm:n vaikka olin kuolla, kun happi ei kulkenut. Pakko reenata oikeen kunnolla, että saisi vähän eloa tähän kroppaan - seuraavalla kerralla on kavuttava nopeampaa ja juostava kovempaa.


Ennen treeniä käytiin 2km lämmittelylenkki ja sielläkin sain sykkeet porrastreeniä korkeemmalle (Hirvittävä mäki tuolla lopussa.):


Eli mitä tästä opimme? Kai se on jätettävä porrastreenit muille ja ruvettava treenaamaan mäessä juoksua? Muutakaan en keksi.. Jos sinulla on mielipide asiaan tai vinkkejä niin kommentoi alle!

Relaa, lepiä ja relaa


Viikonlopun otin taas rennosti, oikeestaan laiskottelin, taas. Aika kului lasten kanssa jäätelöö syöden (Hupsii..) ja leikkien. Laiskamatona en juurikaan liikkunut la tai su, joka otetaan kyllä tällä viikolla taas takaisin!


Paljonko nousee penkistä?!


Eilen aloitin jo takaisinoton aamusalin merkeissä ja ai että sitä onnistumisen riemua - nimittäin penkissä! Rohkeana kokeilin lämmittelyn jälkeen iskeä tankoon painoa. Ensin lämmöt pelkällä tangolla, sitten pienimmät painot mitä salilta löytyi lisäksi: 2 x 1 1/4 ja sillä menikin vielä 8 toistoa. Hetken pohdinnan jälkeen leikin lisää rohkelikkoa ja iskin tankoon 2 x 2,5kg ja sekin nousi - 2 x 6 toistoa. Seuraavaksi haluan uteliaisuuttani testata maximeita, mutta sitä kun en yksin uskalla tehdä. Olen kuitenkin hyvin hyvin tyytyväinen, että penkistä nousee jo 25kg kun vielä 3-4kk sitten sieltä nousi hädin tuskin 15kg lelutanko. JEI! Tänään onkin sitten kivasti tuntemus, että jotain on tullut tehtyä. Kipu on kivaa ja tuska taivaallista!


Päivä päätettiin eilen picnikillä lasten kanssa: Eväät kantoon ja tekolätäkön rantaan. Lapset sai leikkiä ja mussuttaa eväitä ja mitä mää tein? Otin arskaa ekaa kertaa tänä kesänä! Vaikkei aurinkoa saanutkaan kuin käsivarret..

Yritän taas vähän aktivoitua tämän blogin kanssa, jos saataisiin taas postaus päivässä meiningillä jotain aikaan.. Ehkä.

Ihanaa viikkoa kaikille lukijoille!

Love,
Me


P.S!

EVOKE KISAN VIKA PÄIVÄ! Käykäähän heti osallistumassa painamalla linkkiä, huomenna arvotaan voittaja! Muistakaahan myös FB-sivujeni tykkäysskabanen (Klikkaa banneria yllä).. Kiri kiri!

P.P.S:

Tämä on muuten aika hauska treenibiisi. En ole ihan varma tykkäänkö siitä ihan sikana vai onko se vaan hauska.. "Jos sä haluut olla tikis, pitää pumppaa!"


perjantai 26. kesäkuuta 2015

Treeniä horo treeniä!


Perjantain mietelause.

Juoksumotivaation kasvatusta!


Eilen kävin hakemassa vähän juoksumotivaatiota erilaisella tavalla: Kävin kuvaamassa juoksijaa kentällä. Kiitos mallille vielä kerran! Ensimmäinen kuvailuhetki pitkästä aikaa, kun sain perheen ulkopuolisen mallin ja mukavaa oli. Suuri osa kuvista meni toki hukkaan omien tarkennusmokien takia, mutta tuli sieltä pari mukavaakin otosta. Ensikerralla vielä parempia! Alla pari esimerkkiä eilisistä otoksista.






Kummasti tuli itselle motivaatiota lähteä taas reenaamaan ahkerammin juoksua loppukesän tapahtumia varten ja muutenkin. Joku päivä minustakin saa sitten ottaa vastaavia kuvia, hih.

Elämä hymyilee ja nyt jaksaa taas.


Illemmalla raahasinkin taas itseni crosstrainingiin vaikka jälleen vähän vastahakoisesti, koska vetäjä oli eri kuin normaalisti tiistain crosstraining tunneilla. Reeni oli erilainen, mutta oikein tehokas ja hauska! Sykkeitä en silti saanut taaskaan nousemaan, mutta ehkä se korvataan tämän illan porrastreeneillä. Tällä kertaa kolmansiin eri portaisiin ja niitä onkin sitten vieläkin vähemmän. Arviolta 150, mutta jos ne ravaisi aluksi 10 kertaa eestaas, kyllä siitä varmasti hyvä tulee!

Kyllä se motivaatio muutenkin alkaa taas nostaa päätään. En tiedä kuinka oikein se on, että joka toinen päivä vedän ihan täysillä ja sitten lusmuilen seuraavan - ehkä se on vaan hyvä, että tulee kuitenkin levättyä. Tänään kuitenkin tarkoitus olisi porrastreenin lisäksi kokeilla vetää kotona ojentajat/olkapäät ja vatsat, jos taas huomenna lepäisi? Vai vetäiskö koko loppuviikon rääkillä kun maanantai ja keskiviikko olivat jo lepipäiviä? Joo kuulostaa paremmalta!

Miulla on jostain syystä monta viikkoa, jopa pari kuukautta, kiukuttanut päivittäin joku tuntematon asia. Ärsyttänyt ja vituttanut ilman että olen keksinyt siihen konkreettista syytä. Nyt se on onneksi lähtenyt väistymään. Sama käynyt väsymyksen kanssa, pitkään kärsin haukotteluista ja tarvitsi ottaa päikkäreitä töiden jälkeen, että jaksoi. Nyt alkaa olla jo parempaan päin sekin, thank god!

Nyt onneksi ymmärrän sen taas, että kyllä sinne salille, juoksemaan tai ryhmäliikuntaan kannattaa lähteä kiukusta tai laiskotuksesta huolimatta, koska siitä vain tulee aina loistava fiilis. Ei kannata jättää väliin vaikka kuinka tekisi pahaa lähteä - väliin saa jättää vain jos väsymys on oikeasti fyysistä. Kiitos tästä opetuksesta rakas ukkosein <3

Älä luovuta, tai jos luovutat, myönnä se itsellesi


Mennään päivän pohdintoihin, tai olen tätä jo useamman päivän pohtinut. Älä huijaa itseäsi turhaan, se on ajanhukkaa. Jos olet saavuttanut jotain ja huomaat, että se saavutus alkaa valumaan karkuun sormien välistä, on kaksi vaihtoehtoa: Luovuttaminen tai uusi yritys. Jos koet, ettet enää halua yrittää uudelleen ja ponnistella, myönnä se edes rehellisesti itsellesi. Älä ala selittelemään kuinka olet sisäisesti kaunis ja kuljet mielummin omaa ihanaa uutta polkua. Tottakai on tärkeää rakastaa itseään sellaisena kuin on ja se ei ole kiellettyä, but cut the crap ja älä käytä sitä tekosyynä! Luovuttaminen on luovuttamista vaikka kuinka selittelisi. Se on ihan fine, mutta älä ala sössöttämään, koska sitten se ei ole enää fine!

Minä todella toivon, etten koskaan luovuta vaan aloitan alusta jos tämä saavutus alkaa karkaamaan käsistä. En halua heittää hukkaan kaikkea sitä työtä mitä olen tehnyt, koska olen itsestäni oikeestaan aika ylpeä. Välillä ei huvita, välillä vituttaa, välillä ei jaksa, mutta joka kerta noustaan uudelleen ylös! Tämä on nyt elämäntapa ja sen aion pitää. Jos joskus alan tästä periaatteesta lipsumaan ja siitä täällä kerron, potkaskaa minua päähän kommenteilla! Tämän blogin on tarkoitus motivoida muita ja minua itseäni ja sellaisena se saa pysyä!



Näihin kuviin ja aatoksiin, hyvää perjantaita!


Love,
Me


keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Paluu arkeen!

Juhannus meni mitä mainioiten..


Kiitos kaikille osallisille! <3

Sunnuntai vedettiin vielä kunnolla aktiivisesti. Aamupäivästä lähdettiin anopin ja raksupoksun kanssa vähän porrastreenaamaan Mäntän vuorelle. Rappusia laskettiin 233 ja ne tassuteltiin 3kertaa ylös ja alas, olisi mennyt monta kertaa useamminkin, mutta formulat sotkivat aikataulua ja T teloi tassunsa ensimmäisessä nousussa. Tällä kertaa meinasi nousussa pahasti pettää kunto ja jaloissa ei juurikaan tuntunut, joten lisää näitä ja peruskuntoa ylöspäin! Tähän asti on tullut treenattua vain niitä matalia sykkeitä, mutta nyt se muuttuu - vähän revittelyä kehiin.


Popottimet <3

Tornista ja matkalta!


Kiipeilyn jälkeen olikin aika viettää aikaa perheen pienimpien kanssa ja painuttiin kolmeen pekkaan pihalle trampoliinin kimppuun. Siellä hypittiin ja pompittiin ja riehuttiin yli tunti vielä porrastreenin päälle. Aika tehokasta tuo trampoliinilla pomppiminenkin.. Oispa oma trampoliini niin pomppisin siellä päivittäin ja ei tarvis enää koskaan kyykätä!


Trampoliiniselfietä.. What?

Kimppakuva on ihan must!

Loppu päivä vietettiin sadetta paossa sisällä ja saatiinkin koko porukalla hyvät Menolippu -pelit aikaan! T pisti voittaen ja minä avitin juniorin kakkoseksi. Oli muuten eka kerta kun tälle porukalle "hävisin", tähän asti olen ollut THE GURU Menolipussa (meidän perheessä, siskoa en voittas kuuna päivänä), omakehu haiskahtaa nyt!




Ja paluu arkeen!


Maanantaina alkoikin paluu arkeen ja heti aamutuimaan hoidettiin viimeisiä hääasioita kuntoon. Liikunnallisesti lusmuilin maanantain, mutta eilen kirinkin sitten kunnolla. Aamulla aamusali, joka oli kyllä yksi paskimmista treeneistä aikoihin: Valitsin väärän salin selkätreenille, salin joka on selvästi tehty miehille kun puolet itselle tarpeellisista asioista puuttui. Pienimmät painotkin on 5kilosia, lämmittele siinä sitten olkapäitä tms (vaikkei sitä eilen tarvinnutkaan tehdä). Mullahan on ns 3 salia mistä valita ja jatkossa tiedän miettiä tarkemmin!

Päiväseltään T kävikin Tallinnan miniristeilyllä hoitamassa vähän lisää "hääasioita" ja toi mulle jopa tuliaisia, yllätyin hyvin positiivisesti! Ihminen joka yrittää potkia mua pysymään erossa sokerista, kiitos siitä, tuo mulle tällaisia:


OM NOM NOM!

Kyllä vain, 2kg karkkia - lempikarkkeja! Nyt sitten katsotaan miten itsekuri ja hillintä pitää, eli kauanko nuo säilyy kaapissa. Arvioni on viikon - no ei ny sentään, on musta parempaan! Kiitos rakas <3 Okei okei, eilen jo söin 100g lakuja - NAM NAM!

Välissä kahviteltiin kaverin luona ja iltasella suuntasin vastahakoisesti crosstraining tunnille, mutta onneksi menin kiukusta huolimatta, koska siitä tuli jälleen kerran loistava fiilis. Tällä kertaa yritin vääntää täysillä ja olikin voimat aika vähissä tunnin loputtua. Tänään kolottaa vähän joka lihasta - merkki siitä että jotain on tullut tehtyä. Kroppa kiittää!

Loppuviikon ohjelma on vielä ihan avoinna, mutta joskos sitä pari kertaa salille ja jotain ryhmäliikuntaakin keksisi. Viis väsymyksestä, minulla on virtaa enemmän kun väsyttää (What?)!


Love,
Me

P.S. Muistakaa ne pari skabaa ;)

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Varoitus! Ällömakiaa rakkautta ilmassa!

#firstworldproblems


1. Kirjoitusblokki: Ai että mikä kirjoitusblokki ollut koko juhannuksen.. Moneen kertaan avannut koneen kirjoittaakseni postauksen, mutta joka kerta olen sulkenut sen saamatta sanaakaan aikaiseksi..

2. Päänsärky: Heräsin päiväuniltani, vai voiko niitä kutsua päiväuniksi jos nousin yöunilta klo 10 ja menin uudelleen nukkumaan klo 11, ja nyt särkee päätä ihan järjettömästi. Miulla harvemmin on päänsärkyongelmia, joten silloin kun on, häiritsee ne aika kivasti.

3. Väsymys: Minulla ei ollut aamulla PepsiMaxia joten otin kofeiinitabletin - ei siitä mitään hyötyä ollut, nukuin liikaa ja siksi taitaa väsyttää aivan kamalasti.

4: Hyttysen puremat: Ei meillä kotona onneksi ole näin paljoa hyttysiä, mutta reissussa tulin aivan syödyksi ja nyt ne puremat kutiavat kun antihistamiini ei enää vaikuta.

Noin, heti alkuun valitukset pois että voi kirjoittaa lopun postauksen positiivismielin, hahah, vissiin!

Juhannus lasten ehdoilla


Juhannus meni sutjakasti anoppilassa, kaukana kaupungin metelistä. Lapset nauttivat kun mummulassa saa tehdä asioita mitä kotona ei, ulkona on tilaa riehua ja lelut ovat pitkästä aikaa "vieraita". Pojat rakastavat teini-ikäisen tätinsä tavaroita, etenkin legorakennelmia ja täti saakin kovasti seuraa heistä aina kun me saavumme paikalle.


<3

Ohjelmassa itselläni on ollut makkaranpaistoa kodassa, ulkona oloa (Niin pitkälti kun sadesää on sallinut), lenkkeilyä, nukkumista ja datailua. Aattona en myöskään tuijottanut vaakaa vaan söin mitä sattui, en merkannut kaloreitakaan, hyi mua! Juhannuksena saa tehdä kyllä asioita mitä ei normaalisti tee, eiköstä vain? Eikä muuten ole ollut millään tapaa ikävä sitä järjetöntä ryyppäämistä ja esim yhtenä vuonna kokeiltua tuntikossua!




Lenkillä kävin eilen, kun sain anopista seuraa. Nopeus oli oikein hyvä itselleni kävelyvauhdiksi ja ottaen huomioon kuumuuden ja kosteuden, hikihän siinä puuhassa tuli. Tuli kokeiltua myös ensimmäistä kertaa Endomondon ja Fitbitin integraatiota ja hyvin pelasi, en vain ymmärrä minne askellaskuri katosi pelistä..



Eilen raahauduin myös isännän kanssa pienelle iltalenkille jonne osasin varautua paremmin hyttysiä vastaan. Hellokittypuhvihuivilla!

Rakas Pepesterini <3

Yöunet lasten kanssa


Tajusin jännän faktan, joka liittyy lasten kanssa nukkumiseen.. Fitbit Charge HR tosiaan killuu ranteessa yölläkin ja mittaa yöunen laatua, sitä se on tehnyt alusta asti. Toissayönä lapset pääsivät vihdoinkin viereeni nukkumaan ja isäntä ajettiin nukkumaan yksin (Ovat vinkuneet tätä koko kesän ja pitihän se juhannuksen kunniaksi lupaus pitää..). Tältä näytti käyrät kun pojat olivat yön vieressäni:


Tältä ne näyttävät hyvin pitkälti normaalisti ja esim viimeyönä:


En tiedä meneekö viesti perille, mutta pointtina onpi se, että nukuin huomattavasti paremmin lasten vieressä kun normaalina yönä isännän vieressä. Toki tässä on datana vain yksi yö, joten aion kyllä kokeilla tätä uudelleen varmistaakseni huomioni. Kyllähän pojatkin jo kyselivät eilen illalla että "Joudutaanko me nyt nukkumaan kaksin?" On ne niin rakkaita <3

Mistä tämä sitten johtuu? Siitä että ihmisellä on jokin luontainen vietti nukkua visusti paikallaan kun lapset ovat samassa sängyssä? En tiedä.. Minulla ei tällaisesta ole aikaisempaa kokemusta tai tietoutta, mutta jos aavistukseni on totta, ymmärrän täysin äitejä, jotka nukuttavat lapsensa viereen vaikka lapsella on jo vuosia ikää - olin meinaa huomattavasti pirteämpi aamulla kuin normaalisti! Kelepais työaamuina kans!

Uudet popot <3


Tuli myös jo aikaisemmin tällä viikolla ihan vahingossa ostettua uudet juoksukengät. En voi kun ylistää ja kiittää Oldhorsen Lauria mainiosta ja asiantuntevasta palvelusta. Kun ostin nuo Addun Adistar Boost Glowt (tms), luulin löytäneeni ne täydelliset kengät, mutta huomasin olleeni väärässä. Kohtasin Sauconyn Fastwitch 6:set ja olin myyty. Ei niitä voinut jättää ostamatta - aivan mahtavat popottimet jalassa. Ei kipeydy pohkeet jne yhtään niin herkästi eikä ole muitakaan ongelmia havaittuna. Olen nyt kokeillut niitä salilla juoksumatolla ja siellä Malminkartanon mäessä Tough Viking treeneissä (Niistä kirjoitan vielä myöhemmin lisää), ja HYVÄT ON!




Muita mainitsemisen arvoisia positiivisia asioita


1. Maksoin pois lainani ja olen pienen hetken velaton <3

2. 48 päivää kunnes on elämäni yksi tärkeimmistä päivistä. En malta odottaa <3

3. Minä pidän tulevan aviomieheni perheestä ja minustakin ehkä jopa pidetään. Eikös kaikki aina valita anopistaan ja muutenkin puolisonsa suvusta? On hienoa että minulla siihen ei ole syytä! <3

4. Vanhus haukkuni seuraa minua edelleen kuin hai laivaa - en voi kauhean paha olla <3

5. Minulla on ihana perhe, jota ilman en enää osaisi elää <3

6. Olen onnellinen <3


Ei mulla taas muuta.. Palataan taas liikunnan merkeissä myöhemmin!

Love,
Me

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Poppas- ja vippaskonstit - Ai jumalauta sanon ma!

Nyt oikeesti! Get a grip bitch!


Taas tuli tehtyä virhe ja liityttyä Facebookin ihmeellisessä maailmassa laihdutusaiheiseen ryhmään, ihan muka mielenkiinnosta.. Mitä meninkään tekemään? Hermothan siellä meni ekan 10min aikana. Ihmiset kysyvät ihmekeinoja laihtumiseen ja haukat ovat tarjoamassa poppas-, vippas- ja hippaskonstejaan yksityisviestein. Ihmelääkkeitä ja kuureja - nämä ovat pahempia kun tämä fitnessbuumin aiheuttama pikadieettien lisääntyminen. Anna mun kaikki kestää!



Rakkaat ihmiset, se ei vaadi mitään poppamiehen taitoja, että laihtuu! Ei niillä pillereillä tapahdu ihmeitä vaikka niin kovasti luvataan. Minä en ole mikään personaltrainer tai ravintoterapeutti saati lääkäri, olen vain yli 30kg laihduttanut nuori nainen ja sanon että älä hyvä ihminen ole tyhymä! Sano ei kaikille mömmöille ja hae se itsekuri, että onnistut ihan vaikka porkkanalla ja naudanpihveillä - ihan sama millä, mutta luonnollisesti. Olen jo jonkun kerran vastaavasta aiheesta kirjoitellut, mutta nyt oli taas pakko paasata, kun tämä tuli eteen. En tiedä pitäisikö oikeesti itkeä vai nauraa?

Miten minä laihdun nopeasti 20kg?


Keinoja on monia, mutta en lähtisi nopealle tielle, vaan varmalle tielle. Sen saa varmasti tapahtumaan nopeasti, mutta silloin se on vaikea ylläpitää ja riski on suurempi että kaaaaikki tulloo yhtä nopeasti, ellei nopeamminkin, takaisin. Maltti on valttia ja itsekuri vielä tärkeämpi.

Oma tieni oli tosiaan kalorienlaskenta netin kalorilaskurien avulla ja se tuotti minun kohdalla tulosta, nopeastikin, mutta silti maltilla. Kyllä myönnän, että välillä se oli vaikeaa ja itkukin tuli, mutta se on sen arvoista. On hienoa katsoa peiliin ja katsoa vanhoja kuvia, todeta että hei mä olen saavuttanut tämän kaiken ihan itse, ilman poppamiehen taitoja!

Vaikein ajatus itselle oli kaiken syötävän punnitseminen ja ylöskirjaaminen, mutta kun siihen pääsi jyvälle, tuli se jo luonnostaan. Nyttemmin yli vuoden jälkeen on jo vaikea olla punnitsematta kun se tulee selkärangasta. Jotkut ovat niinkin matemaattisia, että laskevat ihan kynällä ja paperilla kalorinsa ja ravintoarvonsa, mutta siihen en itse olisi pystynyt, joten suuri kiitos Kiloklubi.fi:lle ja Kalorilaskuri.fi:lle. Nämä palvelut ovat asiantuntijoiden laatimia ja luotan sokeasti sen tietoihin enkä ota sen suurempaa ressiä aiheesta. Kunhan kalorit pysyvät kurissa ja ravintoarvot jossainmäärin tasapainossa niin hyvä tulee.

Mitä voin sitten syödä?


Hei kuule, ihan mitä sä haluat ja mitä sun omatunto kestää. Kalorien laskennassa pääpointti on oikeat päiväkalorit - ei niinkään se mitä syöt. Jos syöt pussin karkkia, saat syödä vähemmän muuta ja jos syöt kasan salaattia, mahtuu päivääsi paljon kaikkea muutakin ruokaa. Valinta on sinun.

Minun oli pakko laittaa stoppi herkuille heti alussa, koska olin pahasti sokerikoukussa. Se auttoi _minut_ alkuun, mutta sinun on etsittävä itsestäsi se tieto, että mikä sinut saa alkuun. En kuitenkaan lähtisi totaalisesti muuttamaan tottumuksia vaan pikkuhiljaa. Ensin joku pahe pois ja joku terveellisempi vaihtoehto tilalle ja kun siitä on selvitty, muutetaan lisää jotain pientä. Vauvan askelin sanon minä! Radikaalit VHH dieetit jne eivät ole mielestäni pysyviä, koska suurelle osalle ei sovi vetää loppuelämäänsä vähähiilihydraattista ruokaa. Hae pysyvää muutosta, pysyviä keinoja, joita voit jatkaa lopun elämääsi! Tähän ei ole yhtä ja absoluuttista keinoa vaan sinun on tutkittava mikä itselläsi toimii parhaiten!

Elämäntapamuutos on oikea sana, heitä dieetit ja pillerinpöllerit roskiin! Kaikki lähtee itsestäsi! Jos kaipaat lisätietoja, tarkennuksia tai vaikka vaan tsemppausta, laita viestiä tai kommentoi - vastaan mielelläni..



Ugh, olen taas puhunut.

Love,
Me

P.S. Muistakaa Evoke arvonta ja FB-sivuni 100 tykkääjää haaste!

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Tough Viking Vesitreenit Hietsussa

Treenit 


Eilen oli taas hauska kokemus Tough Vikingin parissa nimittäin vesitreenit Hietsussa. Tough Viking taisteluparini M houkutteli minut ilmottautumaan tuonne viime viikolla ja alkuun kyllä vähän hirvitti. Eikä se hirvitys helpottanut yhtään kun juuri ennen reenejä taivas näytti tältä:

Treenit alkamaisillaan

Kyllähän ne pilvet saavuttivat meidätkin ja kylmää vettä saatiin niskaan sekä pientä tuulenpuuskan tapaista. Onneksi sää kuitenkin muuttui ja saatiin auringon paiste jo ihan reenien alussa, alkulämppää ei edes keretty tekemään kun keli oli jo hyvä!

Alkuun siis lämmiteltiin hölkkäilemällä rannalla ja Tough Vikingin Luukas Tukia piti meille lihaskuntotreeniä. Perus hölkän, polvennostojen, askelkyykkyjen, jne. jälkeen tehtiin hauskoja harjotuksia pareittain. Maastavetoja toisen painolla ja myös lankuteltiin/oltiin punnerrusasennossa, kun toinen hyppi tasajalkaa yli ja ryömi ali. Minulle hyvin haasteelliseksi osottautui M:n lankuttaessa hänen selästä tukea ottaen punnertaminen, aivot ei pelannu että siitois tullu mitään!

Tämmöstä!

Yli-ali-yli-ali
Huomasin myös M:n kanssa reenaillessa, että on se ihana etu että M lähtee mukaan Tough Vikingiin miun kanssa. On seuraa ja voi oikeasti turvallisin mielin lähteä kun tietää että M:stä on tarvittaessa apua. Siellä se kanto mua juoponkanto-otteessa ilman mitään ongelmia, eli jos kuukahdan matkalla, ainakin mut kannetaan talteen ! Ongelmaksi osottautui kuitenkin se kun mun olis pitänyt vuorostani ottaan M reppuselkään ja tehdä kyykkyjä - en uskaltanut mm. selkäni takia lähteä sitä tekemään. Onneksi itse skabassa tuskin tarvitsee moista taitoa.. Voimat ja kokokin on vähän eri mutta ainakin mulla on voimamies mukana jos ei muuta! Toki tarvittaessa teen kaikkeni auttaakseni myös häntä jos sellainen tilanne tulee vaikkei musta paljon apua välttämättä olekaan ;)

Eli lihaskunto-osuuden jälkeen meille tuli reenejä vetämään SUH:in Anne Hiltunen. Hän näytti ensin kuivalla maalla pari "kännikaverin" raahauskeinoa eli tosiaan tämä kantaminen ja sitten kahteen pekkaan raahailtiin kolmatta maata pitkin:

"Juopon"kantoa

Ja eikun menoks!

Tämän jälkeen siirryttiin veteen: Ensin otettiin ja juostiin sinne jorpakkoon niin että vettä oli vyötärölle ja takaisin, 10kertaa. Huomasin että vesi on vaikea elementti eikä se juokseminen ollutkaan helppoa. Voimat oli loppu kahden kerran jälkeen!

Lomps jorpakkoon!

Seuraavaksi juostiin taas kolmisin veteen ja testattiin jo maalla tutuksi tullutta raahaustekniikkaa eli kolmas keskelle ja menoks!

Tuus ny sieltä!

Sitten tulikin alkuun mieltäni puistattanut harjoitus. Ali-yli.. Vedessä. Alkuun meinasin siis jänistää koko harjoituksesta mutta kyllä mä sinne sitten menin! Katsokaa itse millaista meno oli!

Eikun ali..

Sitten yli..
Tästä klikkaamalla myös VIDEO1 ja VIDEO2.

Yhteenveto


Vesi ei yllätyksekseni ollutkaan kylmää ja reeni oli hauska vaikka olikin taas kerran itselleni rankka.. Mutta eikös sen pidäkin olla että tulosta tulee! No pain no gain? Sainpahan taas myös motivaatiota reenata verenmaku suussa, että jo seuraavissa Tough Viking reeneissä (Huomenna, hahahaha) olisin parempi ja vähemmän heikoinlenkki!

Kiitos järjestäneelle taholle upeasta kokemuksesta ja muistakaahan rakkaat karvapalleroiset kaikki tutustua Tough Vikingiin netissä tai Facebookissa ja ilmottautukaa mukaan syyskuun haasteeseen! Ylitä itsesi ja lähde mukaan!


Mahtavat treenit!

Ensikertaan!

Love,
Me

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Tatuointia ja Tough Viking treenejä

Mustetta!


Nyt on taas nakutettu vähäksi aikaa.. Hihaprojektin viimeinen "isompi osuus" paketissa. Lauantaina nakutettiin tällaista:


Kuva ei anna oikeuksia väreille, mutta osviittaa kuitenkin. Pinkie Pie käden muuhun aiheeseen sopivana ja vain siksi että se on vanhemman mukulan lemppari. T:n mielestä se on aivan kuin minä: Pinkki ja sekaisin karkeista - aika totta! Seuraavaksi kätöseen tulee vielä Spiderman legoukko nuoremman pojan lemppareista. Muutonhan siellä on Happy Tree Friendsejä ja kauhee kasa kaikkia herkkuja, namm. Paljon väriä osittain siksi että suomalaiset eivät osaa tukea värillisiä kuvia ja osittain siksi koska oma luonne on hyvin värikäs ;)

Toden totta pidän hirvittävät bileet, kun tämä projekti on päätöksessä.. On tässä "kärsitty" ja haisteltu Bepanthenia jo jonkun aikaa. Nytkin haba saa hyvää treeniä kun pidän kättä ylhäällä ettei tämä "allitatska" hinkkaantuisi kokoajan paitaan. Mutta mitä sitä ei nainen tekisi kauneutensa eteen! #firstworldproblems !

Näille minä hajoilen joka kerta, tätäkin lukiessa meinasin pudota penkiltä kun nauratti niin kovasti:


Onhan nää tatuoinnit portteja demoneille ja joudun HELVETTIIN! Aaaaapuvaa! Huumoripläjäystä maanantaihin alla.. Ainiin, mutta mun ensisijainen synti on se, että en tunne vielä Jeesusta!



Tough Viking -treenejä


Vaihdetaanpas aihetta nyt kuitenkin vaikka kuinka tekisi mieli ylemmästä aiheesta jatkaakin.. Tällainen kasa Tough Viking -treenejä tuli kirjailtua kalenteriin:

15. kesäkuuta: Tough Viking vesitreeni Hietsussa
17. kesäkuuta: Tough Viking iltatreeni Malminkartanon mäessä
20. heinäkuuta: Tough Viking iltatreeni
11. elokuuta: Tough Viking treenit Santahaminassa
13. elokuuta: Tough Viking aamutreeni
20. elokuuta: Tough Viking aamutreeni
27. elokuuta: Tough Viking aamutreeni

Riittäisköhän nuo ennen itse tapahtumaa 5.9? Toki treenaan omillani niin paljon kun pystyn salilla ja lenkillä niin hyvä tulee. Kauhulla vähän odotan Santiksen treeniä, kun näin Instassa millaisia esteitä siellä sotilasesteradalla on, mutta taitaa ne olla itse tapahtumassakin yhtä pahoja. Onneksi minulla on taisteluparina vahva mies joka auttaa mua sitten hädässä, eikö vain M? Team M&M Nörtit Roks!

Tämän päivän vesitreeniä odotan mielenkiinnolla, koska sieltä saa ehkä jonkinlaisen kuvan siitä, millaisia vesiesteitä siellä itse tapahtumassa on. Tällaiselle "uimataidottomalle maakravulle" ne voi olla ne pahimmat ever, mutta kaikesta selvitään sisulla!

Juoksentelua ja leppuuttelua


Intervallisykkeet

Eilen tuli käytyä sadepäivän kunniaksi juoksentelemassa Torikadulla sisätiloissa pieni pätkä, pientä intervallintapaista. En saanut kuitenkaan sykettä paljoa yli 130:n, joka on ihan jees koska vielä muutama kuukausi sitten tollasessa se olisi noussut sinne 160:een. Mun suurin ongelma on edelleen noi pohkeet: Jo parin minuutin hölkän jälkeen ne kipeytyvät ja menevät maitohapoille enkä tiedä mitä teen väärin.

Kaiken tatskailun ja juoksentelun lisäksi lepäilin aika tehokkaasti taas viikonlopun kunniaksi. Sunnuntai aamuna nousin vasta joskus yhdentoista aikaan ja sen kyllä huomasi sitten loppupäivän, väsytti koko sunnuntain oikein kunnolla, kun tuli sitten kai nukuttua liikaa. No, sainpahan ainakin levättyä sitten..

Ai, mutta tulihan sitä vähän pelattuakin pitkästä aikaa! Nimittäin Dance Dance Revolutionia pleikkarilla. Kivasti tuli hiki siinäkin puuhassa ja mukavaa oli pitkästä aikaa. Tamppaaminen on ollut teininä hyvin lähellä sydäntä ja joskus olin tuossakin pelissä ihan hyvä, nyttemmin se on vain aikamoista pomppimista.. Hauska peli kun saa vähän kontrolloida sykettä valitsemalla jonkun tietyn tempoisen kipaleen.. Tätä pitää tehdä taas vähän useammin, onhan sekin eräänlainen liikuntamuoto! Kannattaa kokeilla jos siihen on mahdollisuus.


Tanssipelisykkeet

Eiköhän tästäkin tule taas mukava viikko, ainakin ohjelmaa on mukavan paljon ja loppuviikosta hypin taas riemusta, kun viikonloppu koittaa, pitkä sellainen!

Love,
Me

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Liikuntaa lasten ehdoilla

Hyvä fiivis!


Eilen oli salipäivä: Ojentajat/Olkapäät. Reeni kulki kerrankin hyvin johtuen varmaan siitä, että olen alkanut syömään 2000kcal entisen 1300kcal sijaan. Salireenin perään 15min juoksumatolla ja huomasin että on se kunto vähän jo kohonnut.. Hääpukukin tuli haettua fiksauksesta: Vyötäröltä piti ottaa sisään ja lantiolta päästää puol senttiä lisää tilaa. Nyt on perfecto!

Iltasella paukattiin sitten poikain kanssa läheiseen leikkipuistoon, kun isäntä lähti salille, ja johan tuli liikuttua lisää: Hippaa ja ruutua! Jostain syystä pojat halusivat väsyttää mut oikein kunnolla, koska jahdattavana olin aina minä. Välissä juoksin jomman kumman taas hipaksi ja eiköhän se lähtenyt taas minun perään ja sitä rataa. Fitbit mittasi ranteessa menoa ja kyllähän siinä sykkeet nousi ja askelia kertyi. Ei vanha jaksanu ja vaihtoi lajia ruutuun. Vanha kunnon ruutu ja vieläkin olen ihan mestari siinä! Piirreltiin pitkiä ratoja ja keksittiin omia sääntöjä. Ilta päätettiin tietenkin yhteisellä kauppareissulla ja Murkku -mehujäillä. NAMS! Laatuaika <3




Viikonloppusuunnitelmia


Tänään on sitten lenkkipäivä, saisikohan sitä vedettyä sen 10km, saas nährä! Nakuttelin itseni myös ilmottautuneeksi Tough Viking aamu- ja iltatreeneihin pitkin kesää. Kesälomalla elokuussa lähes joka torstai aamutreeneihin ja kyllä, meinaan herätä viideltä, että voin reissata seiskaksi Stadiin!

Huomenna vuorostaan lepipäivä ja Kotkaan hakemaan lisää väriä iholle. Jos saatais hihaprojektia taas pidemmälle ja pikkuhilijaa valmiiksi. Sunnuntaina ohjelmassa olisi jälleen core -tunti ja tällä kertaa otan vanhemman jäbän mukaan kokeilemaan. Hää on toivonut, että pääsisi jumppatunneille tms mukaan joten järjestin että hän pääsee nyt sitten sunnuntaina testailemaan. Coren valitsin, koska siellä ei käytetä kuin pieniä käsipainoja, muuten tehdään kehon omalla painolla, ei poika välttämättä riko itseään. Kerron sitten mitä poika tykkäsi, hihihii.

Tänään pitää myös luopua vuokrabiilistä ja saadaan oma rakas biili takaisin hienona ja ehompana. Josko sitä sitten kaiken muuh ohella viettäisi lisää laatuaikaa perheen kanssa nyt kun pitkästä aikaa voi sitä tehdä oikeen kunnolla! Elämä on laiffia <3

Rakastakaa toisianne ja nauttikaa alkavasta kesästä!

Love,
Me

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Uusi lelu

Uusi lelu: Fitbit Charge


Minun ranteeseen ilmestyi uusi kilke eli Fitbitin Charge aktiivisuusranneke, Loopin tilalle. Se mittaa mm. sykkeen ranteesta ja kertoo paljon enemmän asioita kun Loop. Me likes it! Olen tästä paljon innostuneempi kuin Loopista - puheluhälytykset ja kaikki! Ekan treeniträkkäyksen tein crosstrainingissä eilen ja käyrät näyttävät tältä:


Ei paha, koska joskus kuukausia sitten sykkeet huiteli helposti 160:ssä crosstrainingissä ja/tai kuntonyrkkeilyssä. Nyt huiput huiteli siellä 140 molemminpuolin ja max oli 144. Olen myös tyytyväinen, ettei sykkeet pahemmin alun jälkeen laskenut alle 100:n, rasva paloi! ;) En kyllä kyllästy tohon ct:hen koskaan - on se vaan huisin hauskaa!

Viime yö näyttää tältä:


Yllättävän hyvin tuli siis nukuttuakin verrattuna aikaisempiin mittailuihin Loopin kanssa. Hyvähyvähyvä! Väsymys saisi siis mennä pois pikkuhiljaa. Käyriä käyriä.. Rakastan käyriä! ;)

Lisää tästä lelusta myöhemmin, kun on tullut vähän lisää käyttökokemusta. Tää oli vaan tämmönen turhakepostaus!

Love,
Me

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Autokuumetta ja uusi viikko

Hyvää tiistaita!


Ensinnäkin, eilen vietiin oma auto korjaamolle, kiitos kaupungin kadunhuollon, ja saatiin liittokaskosta sijausauto alle. Uudempi versio omasta ja ai helvetti, että aloin ymmärtämään autokuumeisia ihmisiä hieman paremmin. Ajelin tänään aamutuimaan työpaikalle sen perinteisen 50km ja voi jumpe kun se oli kiva.. Toki kirosin pari kertaa, että kun vihdoin on tottunut omaan autoon, pitää opetella taas uusi, mutta hyvät puolet voittivat tässäkin taistelussa. Tämä ei ole yhtään niin leija kuin oma, vaikkakin saattenee johtua oman paskoista renkaista, eikä vauhti tuntunut yhtään samalta kuin omassa. Tumma värikin on parempi kuin se vaalea joka meillä on, mutta ei se oma nyt kuitenkaan niin kakka ole. Mittaristo on hanurista tässä uudemmassa, mutta siihenkin kyllä varmasti tottuisi. Ei kuitenkaan parane tottua liikaa, koska perjantaina varmaan palautuu oma auto alle. Ehkä sen uuden hommaa sitten 2019 niin tulee samanlainen väli kun edellisessä vaihdossa: 99 -> 09. Muahahaa..


Tassuttelua mäkisessä maastossa


Eilen taas VIHDOIN pitkästä aikaa ystäväni T raahasi minut lenkille, kiitos siitä! Meinaa jäädä uudet juoksukengät eteiseen jos joku ei ole potkimassa lenkille.. Päälle 6km tuli tassuteltua ja tahti oli oikein hyvä. Tuli huomattua, että omat askeleet ovat sen verran pidempiä kun 160senttisellä ystävättärelläni, että voin kävellä vieressä kun hän hölkkäsi melkein koko matkan. Pakko sanoa myös, että olen aavistuksen kateellinen ihmiselle, joka pystyy juoksemaan 6km putkeen - ehkä minäkin joku päivä! Lenkki teki kuitenkin hurjan hyvää, vaikka tuo meidän vakiomaasto onkin kovin mäkistä ja tulee kirottua usein, mutta tänään lähden iloisin mielin taas crosstrainingiin..



Väsymystä ja kesälomakaihoa


Minua vaivaa pahansortin väsymys, taas kerran. Työpäivän jälkeen tekee mieli vain rojahtaa sänkyyn, jonka olen pari kertaa tehnytkin, ja nukkua aamuun asti. Silti on pakko skarpata, että voi viettää aikaa kesälomaa viettävien lasten ja miehen kanssa. Kaloreiden alhaisuudesta se ei voine johtua, koska olen saanut kalorit siihen säännölliseen 1800-2000kcal päivässä. En jaksa kyllä taaas ymmärtää tätä, koska yleensä kesä on aikaa jolloin en juurikaan tarvitse unta vaan paahdan eteenpäin pää kolmantena jalkana. What's wrong with me again? Ehkä olen tullut vain vanhaksi..

Kesälomaa odottelen kuin kuuta nousevaa. Rakastan työtäni, mutta olen loman tarpeessa. Puolet lomasta aion kyllä vain nukkua - nukkua, nukkua ja nukkua! Toki siinä loman aikana pitäs päräyttää vihille ja muuta mukavaa, mutta ne on pieniä seikkoja ;) Josko tuo ystäväiseni veisi minut vähän mökkeilemään ja nauttimaan luonnosta, vink vink! Plus jos sitä vaikka nauttisi rakkaiden seurasta sen toisen puoliskon lomasta kun he vielä ovat lomalla.. Mutta se on sitten heinäkuun lopussa se - hoh hoijaa! Kunnialla paahdetaan työt pakettiin sinne asti..

Vaa'an tuijottelu seis!




Tein päätöksen Miinus Kolkyt -bloggaajan innoittamana: Kesän aikana en astu vaa'alle kuin "harvoin".. Tämä tulee olemaan varmasti tuskaista ja ahdistavaa, koska olen tottunut käymään vaa'alla nyt aamuin illoin, mutta nyt pitää hetken relata. En tule pystymään samaan kuin hän, eli kokonaan vaa'attomuuteen, koska tämäkin on haaste. Painonpudotus on osaltani kuitenkin loppunut, joten se on oikeasti opeteltava olemaan orjallisesti vaa'an armoilla. Tällä hetkellä paino on sen 67kg ja se saa siinä pysyäkin. Vaa'alla käyn kerran kahteen viikkoon ja kalorien laskentaa en kuitenkaan lopeta. Mittoja saatan seurata kerran kuussa, mutta niistä en ole tähänkään asti ottanut suurta stressiä.

Stressittömämpi kesä - here I come!

Love,
Me

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Särkänniemeen särkänniemeen!

Eilen starttasi biili kohti Tamperetta kymmeneltä lasten tietämättä muuta kuin, että menemme "Kauemmas picnicille.." Vasta Särkänniemen ollessa nähtävillä, selvisi pojille mistä on kyse: Me mennään Kärsänniemeen picnicille! Voi sitä riemua ja epäuskoa <3

Tuli sitä itsekin riekuttua lähes kaikki hurjemmat laitteet läpi ja kasa muitakin poikien kanssa. Vanhempi mukula osottautui todella rohkeaksi tapaukseksi kun kiersi jo MotoGee:t, Hurricanet ja Viikinkilaivat - Itellä meinas lentää jälkimmäisessä laatta kun miut sinne pakotettiin! Nyyh..

Päivän alkupuolikas oli aurinkoista ja mukavaa vaikka vähän tuulikin, kuumakin meinasi jossain kohtaa tulla kunnes taivas repesi. Loppupäivä mentiinkin sitten vesisateessa ja harmaassa ilmassa, mutta se ei haitannut menoa! 

Vaikkei varsinaista liikuntaa tullutkaan harrastettua eilen niin "hyötyliikunta" oli kohdillaan:

Polar Flow

Parempaankin on toki pystytty erinäisissä tapahtumissa ilman liikuntasuorituksia, mutta lepposaks päiväks lasten kanssa tää on kans ihan hyvä!



Tuli myös eilen askarreltuapaskarreltua pieni kollaasi:

2013 - 2014 - 2015
Tukkijoki kolmena vuotena peräkkäin.. Hieman huomaa tota painonvaihtelua.. Toki ekan ja tokan välinen aika oli sitä isointa aikaa eikä niinkään näy kuvissa mutta antaa tuo jonkun kuvan mitä on tullut tehtyä.. On muuten myös hauskoja muistoja kun ostaa tuon kuvan joka vuosi. Onhan Tukkijoki poikien yksi lemppareista, niin niitä ei ole vaikea saada sinne.. <3

Tämä oli vähän tällainen ei-niin-aiheesta -postaus, mutta välillä semmosia. Laatuaikaa rakkaimpien kanssa <3 Iltasella sitten taas ryhmäliikuntatunnille Coren muodossa ja ensi viikolla taas paluu aiheeseen!


Love,
Me

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

U know what to do with that big fat butt?

Miksi näen itseni edelleen lihavana ja isona vaikka en sitä enää niinkään ole? Enkö enää muista sitä aikaa kun olin paljon isompi? Nyt kaikki rasva jenkkakahvoissa, reisissä ja persuksessa ahdistaa, eikä noi allitkaan ole kivat. What the f*** is wrong with me? Onhan se edelleen totta että tyytyväisyys tappaa kehityksen, mutta ei tämäkään ole tervettä..

Milloin sitä oppii arvostamaan sitä mitä on saanut aikaan? Milloin sitä näkee itsensä normaalina vaikkei laihana näkisikään? Ei koskaan? Missä vaiheessa vääristynyt omakuva menee sairaan puolelle? Missä menee raja?

En tiedä koenko tosissani olevani lihava vai voin vanhasta tavasta, mutta tyytyväinen en vieläkään ole. Haluan olla timmi ja "rasvaton", enkä suostu hyväksymään muuta vaikka muutos on jo nyt suuri. Saavutanko koskaan sitä mitä haluan ja olenko sittenkään tyytyväinen? Pitääkö siinäkin vaiheessa esim. lihasten olla isommat..

Siinäpä pähkinää taas purtavaksi.

Crosstraining


Mennään muihin aiheisiin. Ai että rakastan tätä lajia.. Etenkin Jaanan vetämänä Torikadulla. On siellä toisenkin vetäjän crosstrainingiä, mutta sitä en ole vielä uskaltanut kokeilla, on sekin kehuttu ja etenkin naisten suosiossa, uskoisin. Crosstraining on laji johon ei ehdi kyllästyä.

Miten se toimii? Alkuun rakennetaan radat saliin eli 3 rataa jossa on 4-6 liikettä: Levypainoilla, boxeilla, palloilla, kehonpainolla, laidoilla, jne. Ensin kierretään liike kerrallaan puolitoista minuuttia per liike jonka jälkeen kierretään sama rata uusiksi minuutti per liike. Tämän jälkeen vaihdetaan seuraavalle radalle ja toistetaan edellinen. Hurjan hauskaa ja vaihtelevaa touhua!

Oma haasteeni vieläkin on boxihypyt. En uskalla hypätä puolimetrisen boxin päälle. Eilen kokeilin Jaanan vinkillä hypätä boxin vieressä ja hän tuli sanomaan että kyllä minulla korkeus riittäisi boxinkin päälle, mutta kun ei ole uskallusta. Joku päivä vielä hyppään! Kyykyistäkään ei oikein tule mitään kun selkä vetää notkolle, mutta ehkä senkin opin kunnolla jokin päivä.

Jaana on kyllä omasta mielestäni Torikadun liikuntakeskuksen ryhmäliikuntatuntien vetäjien parhaimmistoa! Me likes!

Ahahaha..

Maanantaina kävin myös salilla ja rullahieronnassa.. Tänään jos vetäis taas n. 10km tassuttelun. Nyt on putki päällä! Nimittäin liikuntaputki! Perjantaina sitten nollausta firman kesäjuhlien merkeissä..

Love,
Me

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Akka rantakuntoon HEP!

Jeppis jepulis! Ostin kesätarjouksella taas ryhmäliikunta-/salikortin Torikadun Liikuntakeskukseen kooko kesäksi! Nyt alkaa himotreenaus ja ruokavalion erityistarkkailu - proteiinit, hiilarit ja rasvat tasapainoon.

Mennyt viikonloppu


Meni taas haipakkaan.. Oli kummipojan syntymäpäiviä ja jopa ihan vain lepäilyäkin. Tuli rentouduttua kyllä pitkästä aikaa kunnolla. Eilen kävin myös 7km lenkillä ja nilkka suuttui jälleen. Tuli kuitenkin 7km alle tuntiin joten 10km 70minuuttiin ei ole mahdoton tavote (Tämä tavoitteena elokuun Midnight Runiin..). En ymmärrä mitä teen väärin, mutta yli 4km lenkeillä oikea nilkka kipeytyy lähes kävelykelvottomaksi. Nyt saa taas pari päivää klinkata, ärh!

Reeniohjelma


Pitäisi myös väsätä itselle jonkin sortin reeniohjelma, mutta alkaa olla taskut tyhjät, tarttis ehkä ammattilaisen apua mm. saliohjelman päivitykseen. Mutta mistä sitä saa oikeasti ammattitaitoista ja kohtuuhintaan? Jonkun joka handlais juoksemisen ja salipuolen.. Ei varmaan mistään kohtuuhintaan.

Ei tule tekstiä


Nyt on myös tällainen kirjoitusblocki.. Ei kulje, niin ei kulje. En saa järkevää tekstiä tuotettua. Aiheita olisi kymmeniä, mutta tekstiä ei synny. Näin ollen blogissani saattaa olla pieni hiljaisuus vähän aikaa.. Tai ehkä sitä alkaa syntyä, kun pääsee taas verenmaku suussa treenaamaan. Sitä odotellessa!


Osallistukaahan FB-arvontaan ja Evoke arvontaan!


Love,
Me