sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Tieni terveellisempään elämään

Jos olet onnellinen, voit kaikinpuolin paremmin


Kulkeeko psyykkinen hyvinvointi käsikädessä fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden kanssa? Olen vahvasti sitä mieltä, että totta helvetissä. Olen siitä myös kävelevä ja hengittävä esimerkki ja siitä on varmasti paljon tutkimuksiakin, ainakin uskoisin niin. Jos mukaan ei lasketa päällä olevaa räkätautia, olen tämän elämäntapamuutoksen myötä ollut elämäni kunnossa.



Mikä esimerkki?


En liikkunut lapsena/kouluikäisenä koululiikuntaa lukuunottamatta ollenkaan enkä sen puoleen myöskään katsonut mitä söin. Eihän lapsen/nuoren sitä tarvitsekaan tehdä ja varmasti vanhempani yrittivät syöttää minulle jossain määrin monipuolista ruokaa, mutta kyseessä oli jo silloin hyvin itsepäinen ja nirso ihmisalku. Muistan taistelleeni vihanneksia ja salaatteja vastaan ja muistan syöneeni pennusta lähtien paljon herkkuja. Käyttörahani kulutin karkkeihin ja limsaan ja vapaa-aikani vietin tietokoneella.

Siinä kahdentoista ikävuoden nurkilla olin kirjaimellisesti pieni pyöreä nörttityttö ja koulukiusaamiselta en säästynyt vaikka teini-ikään tullessani pituuskasvun pyrähdys pelasti minut liikalihavuudelta. En ole ennen kuuttatoista ikävuotta koskaan ollut pikkutyttö, aina pituuskäyrissä muita ylempänä ja aina ollut sopivasti lihaa luiden päällä, mutten koskaan ollut oikeasti lihava.

Olin sanallisesti kiusattu lapsi lähes koko kouluaikani ja vieläkin on vaikea käsittää miksi. Valittiinko minut kohteeksi kenties siksi, että olin arka ja ujo enkä osannut puolustaa itseäni? Ehkä siksi että olin nörtti - nykypäivänä sekään ei taida enää olla käsite, koska kaikki käyttävät tietokoneita ja se kuuluu jo opetussuunnitelmiinkin. Ei sillä syyllä ole niin väliä, koska koulukiusaaminen jättää aina jälkensä. 

Pitkät poissaolot koulusta ja jatkuva sairastelu varmasti vaikutti asiaan. Olin poskiontelontulehduskierteessä koko pienen ikäni aina aikuisuuteen asti. Vatsa- ja selkäongelmat vaivasivat myös nuoresta pitäen ja juoksin lääkäreissä, mutta mitään ei löytynyt. Lievä välilevynpullistuma ja skolioosi löytyivät lukioaikoina ja niitä hoidettiin fysioterapialla. Myös vatsani ei ollut koskaan normaali, aina siihen sattui ja ei ollut hetkeä, kun en olisi ollut jostain kipeä. 

Lähdin vaihto-oppilaaksi merten taa ja elin yhden elämäni onnellisimmista vuosista. Olin onnellinen uuden vaihto-oppilasperheeni ansiosta, koska minua kohdeltiin kuin olisin aina ollut sen perheen jäsen. Opin arvostamaan lämpöä, perhettä, ystäviä, rakkautta ja paljon muuta. Tämän vuoden aikana sairastin yhden kerran postiontelontulehduksen, vaikka aikaisemmin niitä oli vähintään kuusi vuodessa. En vieläkään liikkunut normaalia enempää, päin vastoin, mutta onnellisuus vaikutti jo tässä vaiheessa fyysisteen terveyteeni. 

Tulin takaisin kotosuomeen siihen samaan vanhaan oravanpyörään ja sairastelukierre alkoi uudelleen: Poskiontelot, vatsa, selkä. Koin olevani viallinen yksilö, sain perheen nuorimpana ne paskimmat jämägeenit.



Aikuisena minua on leikelty ja minusta on etsitty ties mitä sairauksia, mitään ei vieläkään löydetty. On epäilty vatsaongelmien takia endometrioosia, tähystetty sisuskalut läpikotaisin ja poskiontelot on leikattu kahdesti, tuloksetta. Aloin jo uskoa olevani vain luulosairas, että kaikki oli psykosomaattista. Pääosin niin taisi ollakin, näin jälkikäteen voin sen myöntää.

En ollut kauhean pitkiä jaksoja onnellinen, vaikka oli minun elämässä ajoittain onnen hetkiäkin. Mistään ei oikein tullut mitään ja hain kaiken sairastelun keskellä paikkaani maailmassa. Söin paljon antibiootteja ja kipulääkkeitä ja olin aika pirun masentunut ja kyllästynyt omaan pieneen oravanpyörääni, jota elämäksi kutsutaan, ja jolla ei ollut enää tarkoitusta.

Löysin onnen vai löysikö hän minut?


2012 joulukuussa tilanne alkoi kääntyä päälaelleen, kun palaset loksahtivat kohdilleen. Tapasin nykyisen aviomieheni ja sain perheen ja aloin olla onnellinen. Sain pitkään kaivattua rakkautta ja tunsin itseni kerrankin tärkeäksi jollekin. Pikkuhiljaa poskiontelontulehdukset harvenivat kuin ihmeen kaupalla, mutta eivät kadonneet kokonaan ja selkä- ja vatsavaivat vaivasivat, vaikka mitään syytä niille ei edelleenkään löytynyt.

Aloitettuani 2013 tämän "Ikuisuus projektin" aloin voimaan jo huomattavasti paremmin, koska laihduin ja toin elämääni liikunnan ja terveellisemmän ruokavalion. Oivalsin elämän ja löysin tien onnellisuuteen - opin taas arvostamaan pikkuasioita joka päivä enemmän. Opin kuinka tärkeää onnellisuus on ja opin miten sen voi saavuttaa: arvostamalla pieniä asioita, olemalla positiivinen ja tekemällä sitä mistä tykkää. Opin miten tärkeää toisen ihmisen tuki elämässä on tai miten tärkeää on olla rakastettu ja rakastaa jotain ihmistä. Opin rakastamaan noita kahta poikaa ja miestäni, opin rakastamaan ensimmäistä kertaa oikeasti ja oikein. Huomasin, että mitä terveellisemmin söin ja mitä enemmän liikuin, sitä paremmin voin.

Nyt olen jo pitkään voinut mitä mainioimmin, koska selkä/hartiaseutu ei ole ollut kipeä yli vuoteen ja vatsakin toimii nykyään niinkuin normaaleilla ihmisillä. Vieläkin aina välillä mietin kuinka ihmeellistä tämä on, koska elin niin pitkään samassa oravanpyörässä ja jatkuvissa sairastelukierteissä.

Tuskin koskaan pääsen tavoistani eroon ja joka syksy tulen varmasti odottamaan jäätävää sairastalukierrettä ja aina kun joku on vieressä flunssassa, ennustan että kohta olen minäkin. En varmasti totu helposti siihen, että vuoteen mahtuu aina vain se 1-2 pientä flunssaa ja 1 isompi pöpö, vaikka niin se taitaa olla lähes kaikilla, koska ei niiltä vain voi välttyä. 1-3 kertaa vuodessa kipeänä olo ei todellakaan ole mitään verrattuna jatkuviin ongelmiin, joten bring it on, pikkupöpöt ei pahemmin hetkauta.

Mitä tästä opimme?


Syön terveellisesti työntämättä naamaani jatkuvasti paskaa, liikun säännöllisesti ja pyrin hakemaan kaikesta positiiviset asiat. Olen onneni kukkuloilla ja elämäni kunnossa. Tunnen paljon ihmisiä, jotka elävät vähintään yhtä pahoissa kierteissä, kun itse elin ja teitä on varmasti todella paljon muitakin.

Mieti välillä sitä suklaapatukkaa tai sipsipussia ostaessasi, olisiko sille toista, ehkä vähän terveellisempää, vaihtoehtoa. Voisiko sen vehnäleivän välillä vaihtaa ruisleipään tai voisiko sen jäätelön jättää tällä kertaa ostamatta ja ostaa sen sijaan vaikka banaanin? Mitä jos pleikkarin pelaamisen sijaan lähdet pienelle kävelylle tai jos vaikka hissin sijaan käveletkin portaat?

Aina elämäntapamuutos ei korjaa kaikkea niinkuin se minulle teki, mutta uskon vahvasti että se parantaisi jokaikisen sairastelukierteessä olevan ihmisen oloa paljonkin. Se vähintään lievittäisi kipuja ja vähentäisi niitä sairaslomia, jossei poistaisi kokonaan. Aina ei myöskään ole pakko tehdä täyskäännöstä vaan muutoksia voi tehdä pikkuhiljaa, asia kerrallaan ja lopulta huomaat voivasi jo paljon paremmin. Miksi et kokeilisi? Eikö se olisi sen arvoista löytää se tahto ja muuttaa sitä elämistään vähän terveellisemmäksi ja paremmaksi? Jos vastineeksi saat terveemmän kropan ja mielen?

Minnuu ei ainakaan kaduta tämän pitkän, välillä raskaankin tien, valinta, sillä en vaihtaisi tätä oloa, onnea ja terveyttä mihinkään tässä maailmassa.



Fyysinen kunto peilaa suoraan psyykkiseen hyvinvointiin ja päin vastoin. Hyvä olo fyysisesti auttaa jaksamaan ja kun mieli voi hyvin, voi myös kroppakin paremmin. Nykyään oravanpyörässä juokseminen on mukavaa, kun jaksaminenkin on kohdillaan!


Love,
Me


2 kommenttia:

  1. Kiitos todella hienosta kirjoituksestasi. Aihe on tärkeä ja tällaiset onnistumiset merkityksellisiä. Varmasti tästä joku saa motivaatiota omalle elämäntaparemontilleen. Ja tämä on myös siitä hyvä esimerkki, että jokainen tarvitsee rakkautta, olla rakastettu ja voida itse rakastaa. Upeaa kun olet päässyt sairastelukierteestä eroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta kommentista. Haluan kannustaa ihmisiä kokemaan onnistumisia ja uskaltamaan kokeilla sitä uutta ja pelottavaakin, enkä osaa tehdä sitä muulla tapaa kun kertomalla ettei se ole mahdotonta. Olisihan se mukava jos näistä kirjoituksista joku saisi apua ja ehkä löytäisi sen puuttuvan kipinän vähintäänkin yrittää. Mukavaa syksyä sinulle <3

      Poista